RAAMATTUKIRJEOPISTO

“Tunnetko Raamattusi”?

Oppijakso 22

Raamatullinen kaste

Kuka on perillinen?

Kauan sitten loukkaantui erään maailman rikkaimpiin kuuluvan miehen poika onnettomuudessa kuolettavasti. Oletettiin, etta taman nuoren miehen ystävättärenä vuosikausia ollut neitonen perisi suuren omaisuuden. Kuitenkin isä teki selväksi, etta koska tämä nuori nainen ei ollut hanen poikansa kanssa naimisissa, hän ei peri mitään. Avioliittoon vihkimisen jälkeen hän olisi rouva ja siten oikeudenmukainen perijä. Mutta nyt neitonen valitti katkerana, että hän ei saisi niista monista miljoonista penniäkään.

Soren Kierkegaard on joskus sanonut: “On kahdenlaisia kristittyjä: Jeesuksen seuraajia ja sitten näiden halpahintaisia malleja, jotka ihailevat Jeesusta”. Ensimainitut ovat niitä, jotka ehdoitta antautuvat Jumalalle ja noudattavat Isän ja Pojan tahtoa. Ulkoinen merkki tästä täydellisestä antautumisesta Jumalan tahtoon on kaste. Sen kautta meistä tulee Jeesuksen omaisuutta. Meistä tulee Hanen lupaustensa perillisiä. Meistä tulee Kristuksen kanssaperillisiä, iankaikkisen elämän perillisiä.

“Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän. Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia. Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta. Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan. Tiedämme, että koska Kristus on herätetty kuolleista, hän ei enää kuole eikä kuolemalla ole enää valtaa häneen” (Room.6: 3-9).

Joka uskoo ja kastetaan…

Kun Jeesus oli kärsinyt vapauttaakseen maailman, Han antoi opetuslapsilleen tehtävän ja vallan jatkaa Hänen tyotään. Maailman loppuun asti on tämä tehtävä heidän velvollisuutensa. Jeesus sanoi:
“… Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidan kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti” (Matt. 28: 18-20).

Jeesus toivoi, etta pelastussanoma saavuttaisi kaikki kansat. Joka tähän sanomaan uskoo ja kääntyy Jumalan puoleen, hänet tulee kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Herra toivoi, että me kasteen juhlallisen toimituksen kautta eläisimme Hänen kanssaan uudenlaista elämää.

Raamatullinen kaste edellyttää, että kastettava uskoo. Hänen täytyy ymmärryksellään ja vapaasta tahdostaan uskoa. Jeesus sanoo:
“Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16: 16).

Kasteen merkitys

Jotta voisimme ymmärtää kasteen merkityksen, pitää meidän ensin oppia tuntemaan raamatullinen kastekäytäntö. Jo Vanhassa Testamentissa on erilaisia kasteen esikuvia. Johannes Kastaja otti käyttöön uusitestamentillisen kasteen. Hänestä luemme:
“Myös Johannes kastoi edelleen; hän oli Ainonissa Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi” (Joh. 3: 23).
Täysikasvuisia ihmisiä tuli Johanneksen luo Jordan virralle. Siellä he kuulivat hänen saarnaavan ja heidät kastettiin upotuskasteella. Pietari sanoi kasteesta: “Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus” (1. Piet. 3: 21).

Edelleen Jumalan Sana sanoo kasteesta:
“Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän. Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hanen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia. Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta” (Room. 6: 3-7).

Upostuskaste on merkkinä siita, että vanha syntinen ihminen on nyt kuollut ja haudattu. Uusi ihminen tulee sijaan, jonka edestä Kristus antoi elämänsä ja joka elää taivaallisessa johdatuksessa.

Helluntaisaarnassaan Pietari kehotti kuulijoitaan uskomaan Jeesukseen ja vastaanottamaan kaste, jotta he saisivat syntien anteeksiannon.
“…Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen” (Apt. 2: 38).

Kasteen jälkeen uskova tulee jäseneksi seurakuntaan, jota nimitetään myös Kristuksen ruumiiksi. Niin läheinen on Herran ja Hänen kansansa välinen suhde ja side.
“Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsenta; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä” (1. Kor. 12: 12-13).

Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste

Nain Herra sanoo efessolaiskirjeen neljännen luvun viidennessa jakeessä. Kristinuskon keskuudessa on monenlaisia kasteita, kuten on myös monenlaisia uskonoppeja. On olemassa imeväisikäisten kaste, kastelemalla tai vettä valelemalla suoritettu kaste, upotuskaste, kolminkertainen tai seitsenkertainen upotuskaste. Vielä on olemassa kaste kuolleille, kastettavan sijaisena toimivan kaste ja hätäkaste.

Sveitsiläisessä kylässä, Riva San Vitalessa, Luganer-järven rannalla on muinainen kirkko. Sen kolmesta päällekkäin valetusta kastemaljasta on luettavissa kasteen historia. Ensimmäinen malja on massiivinen kivimalja. Se on kunnioitusta herättävän vanha. Siinä kastettiin alun perin aikuisia ihmisiä upotuskasteella. Sen yläpuolelle rakennettiin pieni kastemalja. Siinä kastettiin lapsia upotuskasteella. Ylimpänä on lopulta pieni kupariastia, johon voi laittaa tarpeeksi vettä imeväisikäisten kastetta varten.

Monista kirkkoisien selvityksista on nähtävissä, että ensimmäisinä vuosisatoina kastettiin vain aikuisia ihmisiä upotuskasteella. Varhaisella keskiajalla otettiin käyttöön imeväisikäisten ja lasten kastaminen. 13. vuosisadalla otettiin tämä kastemuoto pelkästään käyttöön. Joissain kirkkokunnissa oli täysikasvuisten kastaminen käytössä 16. vuosisadalle asti.

Monet 16. Vuosisadan uskonpuhdistajat ottivat kunnia-asiakseen hankkiutua eroon monista epäraamatullisista käytännöista. Luther ja Zwingli suhtautuivat kastekysymykseen epäröivästi. Kuitenkin väiteltyään uudelleenkastajien kanssa he asettuivat tukemaan lapsikastetta. Vuonna 1525 Zwingli esitti kantansa teokraattisessa julkaisussa Rucksichtslosigkeit und Gewalt. ” Valtuusto määrää maastakarkoituksen uhalla kastamaan kaikki lapset kahdeksan päivän kuluessa. Lain vastustajat voidaan vangita”, ja määräsi vuonna 1526, etta kaikki uudelleenkastajat hukkuvat ilman armoa ja sääliä (Hauck, Real-Encyklopadie XXI, sivut 794-795).

Me kuitenkin haluamme seurata pelkästään Jeesuksen esimerkkiä. Ainoastaan hän on luotettava esikuva. 30-vuotiaana hän antoi Johanneksen kastaa itsensä Jordan virrassa.

“Paljon kansaa oli kastettu. Kun myös Jeesus oli kastettu, niin taivas aukeni hänen rukoillessaan ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkysen kaltaisena. Ja taivaasta kuului ääni: `Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt`. Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden ikäinen aloittaessaan työnsä… Hän oli – näin luultiin – Joosefin poika. Joosefinisä oli Eeli” (Luuk. 3: 21-23).

Mutta miten me suhtaudumme asiaan, jos olemme jo jossain saaneet jonkinlaisen kasteen? Jos se ei ole Raamatun opetusten mukainen, se on arvoton ja pitää suorittaa uudelleen (Katso Apt. 19: 3-5).

Kastetuille Jumala sanoo:
“Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan. Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa” Kol. 3: 1-4).

 

Oppijakson 22 kysymykset